oli jotenkin outo, kun iltasella aloin ajatella päivän aikana tapahtuneita asioita. Aamulla tunstin suuttumusta nuorempaa veljeäni kohtaan, kun oisin halunnut edellisiltana avata hänen kyydissään sanaisen arkkuni, mutta jonka jätin kuitenkin tekemättä.

Tein eilen aamulla lumityöt ja ihan kunnolliset ja se tuntui kivalta, sit touhusin muutakin kotijuttuja. Sit kun käväsin sisällä hetken huilaamassa, ennenkuin lähdin autoa putsaamaan parkkikselle, ni luuri soi ja omahoitaja siellä soitteli ensiviikoksi uutta aikaa. Aika jännä, että satuin oleen sisällä, sillä olishan hän voinut soittaa aiemminkin ja mä olla lumitöissä.

Sain jääkaapin johdon otettua pois seinästä, vihdoinkin pakastinosan sulamaan. Päikkäreiltä kun heräsin, sain vain poistaa pakastimesta ison jäälohkareen ja putsata pakastimen hyllyt. Siivosin myös jääkaapin puolenkin. Sain tavarat ulkoa jääkaappiin, mutta pakastimen annoin ensin kylmentyä jonkin aikaa ja sit hain loputkin tavarat ulkoa sisälle. Homma ol hoidossa, jonka aloitin perjantaina. Tästä lähtien, kun pakastinta pitää sulattaa, ni ei ku nippelit nollille ja johto irti pistokkeesta, ni on nopsasti sulanut pakastinosasto.

Kudoskelin siinä sitten lahjasukkia jotain parisenkymmentä kerrosta(toisen sukan raita jäi vajaaksi, kun sormet puutui), päätin pitää tauon, kun keksin itselleni uuden ammatin: Kissojen ja koirien hoitaja. Mulla on valtava "kissakuume", soitinpa siinä sitten äiteelle ja kerroin asiasta, niin hän sanoi, että ennemmin joku pieni koira, jonka kans käydä lenkeillä ja sit hän alkoi kertoa erään tuttavamme koirasta, joka ol haettu löytöeläinkodista ja kuinka siitä on tullut ihana koira, vaikka alkuun oli niin pelokas. Puhelun jälkeen mua itketti ihan kauheesti. Sit tulin koneelle ja googletin löytöeläimet ja päädyinkin eräälle sivustolle selaileen ilmoituksia. Kirjoitin joitakin ilmoituksia paprulle mietittäväksi ja sit eräästä ilmoituksesta päädyin kotisivustolle, jossa ol kultaisennoutajan pentujen kuvia, kasvattaja asuu samalla paikkakunnalla, kuin minäkin. Jätin heille vieraskirjaan kommenttini ja kyselyä pennuista. Heillä on siellä samanmoinen hyväksymisjuttu, että omistaja tarkastaa ensin viestit, niinkuin minäkin tässä blogissani eka hyväksyn kommentit ja si julkaisen ne. Kovasti odotan vastausta viestiini.

Sain eilen puhelun ihanalta Mieheltä! Hänen puheluaan odotettuani päätin, että sit kun hän seuraavan kerran soittaa minulle, rohkaisen mieleni ja kyselen häneltä asioita, jotka haluan häneltä tietää. Kerroin hänelle alkuun, että poden lemmikkieläinkuumetta ja että olin netissä selailemassa ilmoituksia. Jotenkin mä innokkaasti juttelin asiasta hänelle heti puhelun alkuun, siinä samalla keräsin lisää rohkeutta alkaa kysellä häneltä kysymyksiä, joihin halusin vastauksia. JES! Mä sain sanaisen arkkuni auki! Ihana tunne, kun vihdoinkin uskalsin puhelimessa kysellä häneltä ja hän kertoi minulle asioitaan. IHANAAAAAAAA!!!!!!!!!! Tuli niin paljon uutta asiaa tietooni, etten ole ihan vieläkään sulattanut kaikkea. Tai no tavallaan juu, mutta antoi minulle pohdittavaa, ihan hyvä juttu Sanoin Miehelle suoraan, että olen hänestä kiinnostunut, oikeasti.

Juu ja eilen aamusella äidiltä saamani sininen hyasintti avasi ensimmäiset kukkansa ja illalla levitti jo hentoista tuoksuaan kotiini, IHANAAAAAAA!!!!!!!!!!!! Oli ihana tunne, kun tajusin hentoisen tuoksun nenussani lahjasukkia kutoessani, kun kukka ol sivupöydällä, noin viitisen metrin päässä tuolista, jossa istuin. Tuli niin mummola ja lapsuuden joulut mieleen.

Käväsin jo koirulisivustolla vilaisemassa ilmoitukset ja otin toiseen ilmoitukseen meiliossan, joka eilen unehtui. Sähköpostistani laitoin kaksi meiliä menemään, toisen Kurikkaan ja toisen Pirkkalaan. Saa nähdä, tuleeko koiruleitten kuvia ja vastauksia takaisin. Kyllä tämä kuume on nyt valtava! Onneksi tämä ei ole vauvakuumetta! On mulla sellaistakin ollut ja tiedän sen tunteen.

Mitähän tämä päivä tuokaan tullessaan. Jatkan tästä matkaa bc-sivustolle ja juon sumpin loppuun mukistani. Heipparallaa vaan!!!