tähän mennessä maata mullistavin lukemani kirja on varmaankin maaliskuussa lukemani 400 sivuinen Juha Vuorisen Raskausarpia-pokkari. Se ol niin hassun hauska ja sai minut useasti nauramaan ihan ääneen.

Seuraavaksi voisin nostaa Anneli Kivelän Katajamäki yllättyy-kirjan, 260 sivua, jonka luin toukokuun alussa. Olen niin tykästynyt Katajamäki-sarjaan.

Kolmas mainittava kirja voiskin olla Sophie Kinsellan Kevytkenkäinen kummitus, 437 sivua, jonka luin neljässä päivässä toukokuun puolessa välissä. Tämän kirjan lukeminen oli minulle kyllä ennätys. En näinä neljänä päivänä oikeestaan muuta tehnytkään, oli pakottava tarve vaan ahmia lukemalla Kinsellan kirjaa. Oli niin hauska kirja!

Tällä hetkellä luen aakkoshaasteen A-kirjainta. On hiukan jännärin tyyppinen kirja. Aika pätkissä tulee luettua sitä. Jotenkin ei niin kovin kiehdo kyseinen kirja, mutta pakko saada luetuksi. Tämän päivän vietän ihan vain kotona, joten saan vissiin aika paljon luettua kyseistä kirjaa.

Hoh hoijaa!

Eilen kävin pitkästä aikaa taas katsomassa sukumme nuorimmaista, neljän kuukauden ikäistä poitsua. Kyllä hän on sitten ihana! Oli veikee, ku juttelin hänelle, että isikö on lähtenyt jo aamusta töihin, niin poitsu meinas alkaa itkemään. Hänen äitinsä sitten jutteli hänelle, että onko sulla ikävä isiä? Ajatella, että neljän kuukauden ikäinen pikkulapsi ikävöi. Se tuntui niin ihanalle huomata lapsessa moinen piirre. Jotenkin niin ihanan hellyttävä piirre!

Mulla on taas tarkan euron päivät. Pitäs sitkutella vähin varoin ensi viikon perjantaihin saakka. Kyllä huomenna on käytävä maitoa ostamassa. Tänään teen taas pannuleipää, niin ei tarvitse pelkkää näkkäriä syödä. Onhan näkkärikin hyvää, mutta voi, kyllä se ittetekemä, tuore leipä vie ehdottomasti voiton! Ja pittäähän mun nyt hyödyntää nuita eu-jauhoja, kun niitä on ja se pannuleipä on niin helppo tehä.

Jauhoja astiaan, hiivapussillinen sekaan, suolaa ropsaus, 6dl lämmintä vettä, sekoitus ja hiukan rypsiöljyä. Taikina nousemaan vartiksi ja uuni kuumeneen 200 asteeseen. Uunipellille leivinpaperi. Kun vartti on kulunut, taikina vaan levitellään pellille, odotetaan, että uuni on lämmennyt, leipä uuniin puoleksi tunniksi ja sit vartotaan ja vaiks luetaan kirjaa sen aikaa. Kun kello pirahtaa, leipä pois uunista. Päälle puhdas keittiöpyyhe ja taas vartotaan, että leipä jäähtyy ja sit leikataan paloiksi ja maisteleen. Oi voi voi. Voin kertoa, että kun leivän palan puolikkaalle vetäsee rasvaa hiukan ja haukkaa, niin kyllä on HYVÄÄ!!!!!!!!

Nyt lähdenkin tekemään taikinaa. Heipsan taas!!!!