Aurinkoista lauantaita vaan! Aurinko armas, kippuravarvas paistelee minun oikeaan poskeeni tuosta ikkunasta, kun tätä kirjoitan Heräsin jo varttia vaille seiska tänä aamuna, vaikka unille olin mennyt vasta joskus puoli kaksitoista, kun vielä sängyssä pit lukkee kirjaakin.

Aloitin eilen uuden harrastuksen. Uskalsin vihdoin ja viimein mennä Naisten Raamattupiiriin. Monen monituista kertaa olen lehdestä lukenut ilmoituksen, että sellainen on ja nyt menin sinne. Enkä kyllä kadu, että menin. Siellä oli mukavaa ja minut otettiin avoimen uteliaasti siellä vastaan. Meitä oli kaiken kaikkiaan siellä 10 naista. En nyt jaksa sen enempää tässä siitä kertoa, mutta luimme siellä erään Raamatun kohdan ja siitä sitten juttelimme. En halua, että tämä blogini kääntyy jotenkin uskovaisen blogiksi, minua nyt vain sattuu kiinnostamaan myöskin uskonasiat ja jo pidemmän aikaa olen kaivannut ohjelmaa perjantaihin, sillä sehän on yleensä oikein kunnon ryyppypäivä ollut. Enhän mä mikään raivoraitis ole, mutta enpä vaan jaksa juosta enää baareissa, jotenka perjantaissa on ollut aina sellainen jänskä odotusfiilis, kun viikonloppu alkaa. Vaikkasta minullakin nuo viikonloput on aina samanlaisia päiviä, kuin muutkin arkipäivät, kun olen pitkällä saikulla. Nyt on sitten ohjelmaa aina perjantaille, kunhan vaan jaksan käydä tuolla piirissä

Pitäs mennä jo jauhottaan keittiötä, vaan täällä mä olen vielä koneella. Ei, kyllä mä nyt lopetan tämän jaarituksen tähän ja lähden hommiin. Heips vaan!