WIKIPEDIASTA:
Toivo Tapio Nousiainen
(7. toukokuuta 1914 Pielavesi30. lokakuuta 1981 Kuopio) oli kristillinen kirjailija, lakimies, lakitieteen tohtori ja teologian kandidaatti. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Leipää ja suolaa (1973) ja Yksi ainoa elämä (1980). Ensin mainittu on uudenlainen, aikansa Suomeen sijoittuva "Psalmien kirja". Yksi ainoa elämä varoittelee kadotuksen tuskista, ja siihen sisältyy vähän myös katolisen kirkon kritiikkiä. Siitä on useimpina vuosina ilmestymisensä jälkeen otettu uusintapainos. Se on käännetty viroksi nimellä Ainult üks elu. Lisäksi hän kuvaili peitenimiä käyttäen omaa elämäänsä ja läheistensä elämää vuoteen 1974 asti romaanissaan Katkennut korsi (Hämeenlinna: Kustannuskeskus Päivä Oy, 1974). Nousiainen tuli uskoon vuonna 1952 ja liittyi saman vuoden syksyllä Kuopion Vapaaseurakuntaan (katso esim. Katkennut korsi; Vilho Rantanen, Rajan tuolta puolen. Hämeenlinna: Päivä Oy, 1969; Olavi Lehto, Muistojen kiviä. Hämeenlinna: Päivä Oy, 1987). Siitä lähtien hän kuului enimmäkseen Suomen Vapaakirkkoon, tosin välillä helluntaiherätykseen (katso esim. "Tapio Nousiainen ystävien sanoilla" teoksessa Tapio Nousiainen, Kristuksen kanssa kärsimyskoulussa. Helsinki: Kuva ja Sana Oy, 1982). Nousiainen puhui ja toimi 1960-1970-luvuilla Suomessa kristittyjen yhteyden, esimerkiksi yhteisen esirukouksen ja evankelioinnin (Jeesuksesta todistamisen) puolesta. Hän kirjoitti aiheesta kirjan Että he kaikki yhtä olisivat (Päivä Oy, 1960-luku). Lisäksi hän osallistui aktiivisesti yhteiskristillisiin Ashram-kokouksiin ja piti raamattutunteja vuosina 1970-1980 Kansan Raamattuseuran toimintakeskuksessa Oronmyllyllä, Etelä-Karjalan Parikkalassa (katso esim. Antti Aaltosen muistokirjoitus ja Olavi Lehdon muistopuhe teoksessa Kristuksen kanssa kärsimyskoulussa). Nousiainen saarnasi hengellisissä tilaisuuksissa ympäri Suomea tuomarin ja kirjailijan töidensä ohella, ja silloin tällöin hän teki saarnamatkoja myös ulkomaille (katso esim. Katkennut korsi ja Kristuksen kanssa kärsimyskoulussa). Vaikka 1970-luvun puolivälin jälkeen hänen terveytensä heikkeni esimerkiksi diabeteksen, aivoverenkiertohäiriön ja sydänvaivojen takia, Nousiainen jaksoi kirjoittaa kirjoja kuolemaansa asti (katso esim. Kristuksen kanssa kärsimyskoulussa - liite: "Tapio Nousiaisen kirjallista tuotantoa").

Plaa plaa plaa. Sain tän kirjan ystävältä viime sunnuntaina 2.10.2011 Sain luettua nämä 126 sivua eilen lauantaina 8.10.2011 kello 12:57

Ei tämä kirja tehnyt mua kyllä yhtään sen hartaammaks uskovaiseksi, enkä kokenut mitään ahaa-elämyksiä. Ei mua sitteen vissiin ole tarkoitettu uskovaiseksi.

Olin taas yöllä hereillä tunteroisen verran ja luin kirjaa. Sit nukuinkin melkein yhteentoista. No, puoli kahdelta sitten päikkäreille ja heräsin puoli viiden jälkeen. Että kauheeta väsymystä. Nyt on pyykit pesussa, meinasin kirjoittaa, että uunissa Tein tänään pannarinkin, ennen niitä päikkäreitä. Tämä ol muuten neljäskymmeneskuudes tänä vuonna luettu kirja!