Tämän viikonlopun suunnitelmissa oli saada ensi viikoksi valmiiksi kaksi hakemusta liitteineen kaikkineen.

Eilen aloitin urakan kopioimalla erinäisiä lappuja hakemuksiin niin paljon, jotta tulostin alkoi vilkuttaan musteen loppumisen merkiksi, tulostuspaperi alkaa olla finito myöskin.

Pit sitten laittaa vain toinen hakemuksista valmiiksi, sillä niitä lappuja tartten jo huomenna. Toinen hakemusjutska on edessä torstaina.

No juu, huomen aamulla on aika sosiaalitoimistoon, saa nähä, saanko sieltä rahaa tälle kuukautta. Kesäkuisesta kolarista kun tuli elokuun loppupuolella se vahinkokorvaus(siis henkilövahingosta), että ottavatko he sen tuloiksi, vai ei, sen takkee mulla on huomiselle oikein henkilökohtainen käynti sossussa.

Torstaina on sitten vihdoin aika mielenterveystoimistoon ja tiedossa on tutustuminen uuteen työntekijään ja työkyvyttömyyseläkelappujen täyttö. Tuota hakemusta varten on vielä osa papruista kopioimatta, mutta huomenna pääsen ainakin ostaan kopiointipaperia. Saa nähä sitten, hurautanko sen sossun käynnin jälkeen suoraan tuonne naapuripitäjän ostosparatiisiin ostaan sitä kopiointipaperia, kun saisin sieltä samalla ostettua sitä mustetta tulostimeeni, vai sitkutanko värillisillä musteilla niin kauan, kuin kone vielä tulostaa. Sen näkee huomenna sossukäynnin jälkeen, millä fiiliksillä sieltä lähden.

Ei, viikonloppuni ei ole mennyt, niinkuin suunnittelin perjantaina. Oli suunnitelmissa, että lenkkeilen pirteesti, kun on luvattu hyvää ilmaa, viikon sateilun jälkeen. Pyh, kotona olen ollut, en ole jaksanut lenkille lähteä. Viimeki yönä heräsin yhdeltä hoh hoileen, että uni hukkui kokonaan. Pari tuntia meni valvoessa ja sit kyllästyin ja otin unilääkkeen ja johan alkoi väsyttään. Heräsin sit vasta yhdeltätoista tänään. Äiteekin rimpautteli melkein heti heräämiseni jälkeen. Juu, lupasin sielläkin mennä viikolla käymään joku päivä, kunhan pääsen eroon nuista paperihommista. Pitäs mennä käymään serkkulikan luona, kaverin luona, kummitädin luona, serkkupojan luona, tädin luona pitäs käydä. Huh huh, mie en vaan jaksa tällaisia pitämisiä, ressaavaa!!!! Kirjojakin pitäs lukea, vaan olen jämähtänyt siihen yhteen kirjaan, jota olen takkuisesti lukenut jo 10 päivää!!!!! Ei vaan tahdo luonnistua kyseisen kirjan lukeminen, vaan pakko se on kahlata läpi, sillä osallistun sillä kirjalla bc:n aakkoshaasteeseen. Vielä en kerro, mikä kirja on kyseessä, teen sitten tänne sen arvostelun, sitten, kun kirja on loppuun luettu ja tyhjäksi kaluttu

Ai niin, pitihän mun kertoa perjantaistakin. Aamusella olin lähdössä kaupalle, vettä hiukan ripsi ja lähtiessä otin lootasta postin, olikin hyvä, että otin sen lähtiessä, sillä siellä oli minulle pakettilappu! Ihmettelin, että kuka minulle paketin on lähettänyt. Kun katsoin lähettäjän nimen, niin mietin, että mitä isäni sisko minulle nyt lähettää, lapussa luki, että Ei särkyvää. Sainkin postista ison paketin mukaani! Nopsaan käväsin siwassa tekeen ruokaostokset ja pikana kotiin. Laatikko poltteli näppejäni, vaan ensin avasin kirjeet, joita oli kaksi, toisessa HEPpaamani bc-kirja Henkien talo ja toisessa kirjeessä oli Lukupäiväkirja ja kirjekuori, jossa oli kirje, se oli serkkulikalta. Oli laittanut yllärinä minulle lukupäiväkirjan, jonne saan kirjoittaa kirja-arvioita ja merkitä lainaamiani kirjoja yms kivaa. Voi kiva juttu, sillä eihän minulla moista kirjaa ole vielä koskaan ollutkaan, tänne blogiin olen vain kirjoitellut. Kirjaan mahtuu 88 kirjan arviot, siinä on joitakin apukysymyksiäkin. Meinaan täyttää sen miellyttävillä lukuelämyksillä.

Niin, se tädiltä saamani paketti. Se sisälti vihreitä pyyhkeitä kolme: kylpypyyhe ja kaksi käsipyyhettä, vaaleanpunaisen lakanan(jää vieraslakanaksi, sillä on vain 150cm leveä ja minulla leveä jenkkisänky), vaaleanpunainen tyynyliina, kolme paria sukkia ja kirjekuori. Kirjekuoressa ol kirje, kolme valokuvaa minun ristiäisistäni ja melkoinen rahasumma!!!!!! Olen kyllä ihan puulla päähän lyöty tuosta paketista vieläkin! Yritin sitten soittaa tädille, mutta eihän hän vastannut. Joitakin tunteja meni ja hän soitti takaisin minulle, oli ollut kaupungilla ja kännykkä jäänyt pöydälle lähtiessä. Kiitin monesti hänen lähettämästään lahjasta, jolla oli kyllä yllättänyt minut täysin

Perjantai-ilta oli minulle vaikea. En jaksanut istua koneella, vaan menin olkkariin polttaan kynttilöitä, kävin jopa puoli kympiltä sytyttämässä ulkolyhtyyn syksyn ensimmäisen kynttilän(paloi vielä eilen lauantainakin!) Istuin vain sohvalla ja kuuntelin ilmastoinnin hurinaa, kellojen raksutusta ja jääkaapin hiljaista hyrinää ja mietin asioita, melkeinpä pääni puhki! Olo oli kyllä perin yksinäinen ja ajattelin, että olisi paras kuolla pois, ei tartteis täytellä enää yksiäkään lappuja ja todistella omaa olemassaoloaan, ei minua täällä kukaan kaipaa, mun elämäni on ihan turhaa PUM! Ampuisin itteni, jos omistaisin aseen, tai ehkäpä joku kerta ajan ison rekan eteen vauhdilla ja kuolen siinä samassa!

Tunnin päästä laitan saunan lämpiämään. Ulkona paistaa komeesti aurinko, vaan paistakoon, mä pysyn kotona. Nih!