Olen saanut kyseisen pokkarin jo vuonna 2007 yhden lehden mukana. Nyt vasta luin sen, kun piti laittaa joku kirja bookcrossing-sivustolle, ku möhlin yhden sinne rekkaamani kirjan kanssa. Mulla oli siis yhdelle kirjalle siellä kaksi bcid-koodia. Nyt sit sain tämän 256 sivuisen pokkarin luettua. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2005.

Mä lähden täältä heti kun pääsen, Annukka ajattelee. Hän on kohta viidentoista ja täynnä vapaudennälkää ja hän vihaa kaupungin jokaista kulmaa. Eniten kuitenkin tehtaan konttorirakennusta. Sinne isä on piilottanut naisen nimeltä Laina Penttinen.

Annukka pakenee kodin alakuloa ja äidin kuristavaa hellyyttä, kulkee uhallakin kommunistiperheen tyttären kanssa, kittaa omppuviiniä, yrittää epätoivoisesti päästä neitsyydestään, kahlitsee itsensä Koijärvellä puskutraktoriin. Ja saa vastaansa isän, joka tehtaan apulaisjohtajana on pienellä paikkakunnalla Jumalasta seuraava.

Sen paremmin isä, kuin tytärkään eivät ehdi kiireiltään huomata, kuinka Varkauden komeimman tiilitalon viileyteen hylätty äiti vajoaa yhä syvemmälle omaan maailmaansa.

Neitsytmatka kuvaa Annukka Lehmuksen perheen rosoista elämää 1970-luvun Suomessa, aikana jolloin maailma tunkee pikkukaupungin ikkunoista sisään. Viihdyttävä, koskettava ja taitavasti kirjoitettu, kirjoitti Parnasso Eppu Nuotion edellisestä romaanista Peiton paikka.

Joopa joo, enpä ole aikoihin lukenut näin puolitiehen jäävää kirjaa. Kirja on täynnä kirjoitusvirheitä ja muutenkin ihan kuin jonkun nuoren likan kirjoittama opus. Siis miksi kummassa Eppu Nuotio ei käytä tekstissään lainkaan puheenvuoro-kohtia ilmaisevia - viivoja tai edes millään lailla eroittele puheenvuoroja muusta kirjan tekstistä???? Kaikki on vain kirjoitettu yhteen pötköön. Ihan kuin tällä kirjalla olisi ollut kiire painoon ihan sellaisenaan. En ymmärrä!!!!!!!!!!!!!!! 

Hyvää kirjassa oli se, että luvut eivät olleet liika pitkiä, maksimissaan kait 4 sivua oli pisin luku, muuten oli puoltatoista sivua ja kahta sivua. Aina ei kyllä kirjaa lukiessa tiennyt, että kukas tämä henkilö nyt oikein olikaan. Hiukan kerronta heitteli laidasta laitaan. En tykännyt kirjasta noin kokonaisuudessaan, mutta tulipa luettua ja hyvä laittaa matkalle tuolla bookcrossing-sivustolla. En jää kaipaamaan tätä kirjaa kirjalaatikkooni. Mut mitäs ilmaiskirjoilta mitään voi toivoakaan. Pidän Eppu Nuotion hahmoista, joita telkassa on ollut, mutta ainakaan tämän opuksen luettuani en toivo törmääväni Epun kirjoihin muutoin, jos kaikki on näin yhteen pötköön kirjoitettuja.