Tällainen 56,8 cl tölkki tuli just hetki sitten suhautettua. Tätä on mainostettu eräässä hauskassa blogissa, jossa käyn aina lukemassa hauskaakin hauskempia juttuja ja tänään sitten siwasta ostin kaksi tällaista tölkkiä. Hinta ei päätä huimannut 2, 74 e plus pantti 0,15e. Kukin laskekoon siitä, mitä maksaa.

Huih, mä luulin jo, että äskeinen jutun alku katosi jonnekin, mutta löytyihän se.

Puoli kolmesta puoli viiteen olin rapsimassa vihdoin noita ruusupuskia ja muutenkin putsaamassa tuota pientä nurmikonplänttiäni. No, sieltähän löytyi valtaisa monttu, ku jalka uppos sinne reittä myöten! Luulin eka sitä myyrän tekemäksi, mutta kun huhuilin naapurini katsomaan monttua - on muuten meidän talkkari, niin hän sanoi, että se on salaojamonttu! Ihmettelin, että kuinka se on jätetty ilman mitään kansia, että vaik näin kauan olen asunut tässä rivarissa, ni nyt vasta tuli esiin. Talkkari sit sanoi, että juu, samanlainen tapaus kävi tuon toisenkin talon yhden asunnon pihassa, että löytyi salaojamonttu. No siihen ei vie mikään viemäri, että katolta tippuis vedet letkua tms. pitkin sinne, se on vaan jalan mentävä tosi syvä kuoppa. No nyt talkkari sit laittoi siihen harjansa pystyyn, että tulevat laittaan siihen jottain tuketta.

Kyllä oli lämmintä puuhaa tuo puskien rapsiminen ja haravointi. Vein ne roskat sit tuonne alamäkeen mettään. Välillä oli pakko käydä pitään taukoo, ku kyykkiminen otti niin pirusti selkään. Sain kuitenkin urakan tehtyä. Nyt alan tästä lähtien aina leikkaamaan ruusupuskat, ettei tuo elämänlanka pääse viilliintyyn niissä. Se on aina keväisin niin helvetin ruman näköinen Nyt on kyllä hyvä fiilis, ku tuli jotain tehtyäkin. Palkinnoksi ensin sihautin greippilonkeron ja hetki sitten tän Kukon. On muuten vallattoman miellyttävä makuelämys, sellainen maltainen, muttei liikaa, sillei kivansopivasti!

Tänään oli sit se ryhmisjuttu ja meitä oli ohjaajien(2) lisäksi kolme paikalla, yks ei päässyt tulemaan ja yks ei vastannut puhelimeen, kun toinen ohjaaja hälle soitti. Se nainen ei ollut viimeksikään siellä. No, meillä oli sit pieni ryhmä ja ihan kiva niin. Juttu kyllä luisti ihan kivasti. Saatiin nyt kansiot, mä otin punaisen, sit saatiin monisteita ja keskusteltiin arvostuksesta ja käytiin päiväkirjajuttuja läpi ja tietysti viikon kuulumiset kerrottiin ja loppuajasta alettiin sitten tekeen sitä omapuuta, joka sai kyllä olla mikä hahmo hyvänsä. Eka mä meinasin tehä kukan, mutta sit päädyin siihen puuhun. Siinä pitää olla lapsuus, nuoruus ja aikuisuus ja niistä sitten hyviä ja huonoja juttuja mainittuna. Sit kerrottiin toisillemme niitä tehtyjä asioita jo, nimittäin sen puun tekoa jatketaan seuraavillakin kerroilla. Mä muuten nyt maksoin ne kahvijutut jo pois, eli 7x0,50=3,50euroa. Ei tarvii joka kertaa kiikuttaa rahaa sinne. On kyllä ollut ihan mukava päivä, vaikka aamusta oli vähän vaikeeta ku odotin sitä klinikalle lähtöä. Hetken luin kirjaa ja sit meinasin pötköttää sohvalla puolisen tuntia. Kun silmäni ummistin, niin elävästi tuli mieleen kevät 2005 ja kun ekaa kertaa jouduin sairaalaan, se helvetin lääkäreillä ramppaaminen ja hitonmoinen odotus ja mä ku oisin vain halunnut päästä NUKKUMAAN! Ni mua vietiin lääkäriltä lääkärille ja haastattelusta haastatteluun! Siis voi helevetti mitä rääkkiä!!!!!!! Mä muistan sen illan ja yön tunteen niin helvetin elävästi!!! Se oli toukokuuta vielä, ehkä se siksi niin mun mielessäni sit onkin. Pitihän siinä aamulla sit turauttaa itkuakin Mä en haluais enää koskaan joutua masennuksen takia sairaalaan Että sellaista. Makuelämys jatkukoon!!! Kukkoa kitusiin vaan