Nälän jo kurniessa sisuksia suuntaan keittiöön aikeenani paistaa paketillinen viljapossun jotain lihajuttuja. Saan ne pellille ja uuni käy jo kahtasataa, lykkään pellin uuniin lihoineen päivineen ja väännän kellosta mittarin 55 minsaan ja tulen takaisin koneelle. Jämähdän sättiin ja ihmettelen, että kuinka aika mataa niin hitaasti ja miksei keittiöstä kuulu kellon pirinää. Sit kuuluu PIRRRRRRRRRRRRRRRRRR............ Ja menen keittiöön, otan uuninluukun auki ja tupaan pöllähtää vähä harmaata savua, lihat puolimustina ja puolet siitä koosta, mitä ne oli uuniin laitettaessa. Se olikin sitten liikaa 55 minsaa 200 asteessa. No, ei muutaku lihat lautaselle ja nauttimaan gurrrmeeateriaa. Olihan niissä vähä hiiltyneen makua, mutta pahimpaan nälkään ne auttoi ja niskaan muutama kulaus vesipullosta ja avot, se siitä! Pian saa keittää kahvia.