Otavan kirjapaino Keuruu 2010, 383 sivua. Huutonetin kautta ostettu maaliskuun alkupäivinä ja maksoin tästä 7 euroa postikuluineen. Siis niin halpa ja näinkin uusi kirja!!! Vähän paperikansissa kulumaa, ei mitään muuta. Sain luettua tämän tänään 13:47, eli luin tän kolmessa päivässä! Tämä tarina vain otti mukaansa.

" Avioliitto. Asuntolaina. Auto. Toimittajana työskentelevän Antti Pasasen elämä on mallillaan ja Pia-vaimo viimeisillään raskaana. Kunnes naistenklinikan edessä kaikki muuttuu. Tuhiseva käärö syliinsä tyrkättynä Antti katsoo, kun taksin perävalot häipyvät näkyvistä, taksin takapenkillä Pia ja heidän tulevaisuutensa ydinperheenä.

Hyvästi seksi, baari-illat ja juttukeikat. Tervetuloa puklurätti, äidinmaidonvastike ja Teletapit: Mutta mistä hitosta tällainen äijä löytäisi ne kivikautiset äitigeenit?

Kun ovi kolahti kiinni, ne kääntyivät katsomaan. Nostin vauvan lattialle makuupussin päälle ja aloin riisua." Tuolla edellisellä lauseella alkaa tämä ihana tarina, jota ei kyllä missäkään hetkessä malttaisi laskea käsistään. Tarina on kyllä alkuunsa aika poukkoilevaa, enkä aina tiedä, missä mennään. Tarinassa on nimittäin kursiivilla kirjoitettuna Antin ja Ennin käymää keskustelua, aina siellä täällä. Enni on siis eräs "puistoäideistä", tai oikeammin Antti tutustuu Enniin jo neuvolan lapsiperheiden tapaamisessa, myöhemmin törmää muskarissa ja sitten he tapailevat  Jönnin leikkipuistossa. Kirjassa ihanaa on se, että kaikilla puistoäideillä on kuvaavat lempinimet, joina Antti heidät tunnistaa: Jannika-Pinkki, Linda-Väsynyt, Nelli-Tupperware, Pihla-Puolukka, Julia-Kauppakassi. Pari kertaa kirjaa lukiessa sai haukkoa henkeä ja jännätä, kuinka Antti suoriutuu eteen tulleesta asiasta. Mukana on siis dramatiikkaakin, ehkä hippusen romantiikkaakin ja rutkasti tosielämän arkisia asioita, jotka on kyllä kirjoitettu niin kiehtovaan sävyyn, että tällaista lukemista kaipaa lisää tällainen, ajoittain vauvakuumetta poteva naisimmeinen. Tykkäsin kirjasta. On muuten toinen Even kirja, joka mulla on. Olen aiemmin hankkinut sen äitienpäivätyttö-kirjan kirjaston poistomyynnistä. Siitä kirjasta en kyllä kovin tykännyt. Ehkä tämän Yösyöttö-kirjan myötä luen joitakin muitakin Even kirjoja. Suosittelen kuitenkin tätä opusta luettavaksi