Karisto, 2009, 10.painos 262 sivua. Sain kirjan jouluna 2009 lahjaksi veljenpoikien äidiltä(pokkarina). Tämä oli ensimmäinen laatuaan minun luettavana. Tästä kirjailijasta vihjasi minulle keväällä eräs silloin ihastukseni ja päätin, että tavalla tai toisella vielä tutustun tähän kirjailijan tuotantoon ja kun sitten loppuvuodesta aloin uteleen tämän veljenpoikien äidin lahjatoiveita, niin hänkin kyseli sitten minun toiveita ja sanoin heti tämän kirjailijan, että olisi kiva saada hänen pokkarinsa ja niin kanssa kävi.

" Komisaario Sakari Koskisen esiinmarssi suomaialseen rikoskirjallisuuteen. Alkusyksyllä 1996 rikosylikonstaapeli Sakari Koskisella on jo muutenkin kiire, kun Hervannassa toteutuu Tampereen poliisin painajainen. 16 vuotias tyttö löytyy metsiköstä siimalla kuristettuna. Liikkeellä näyttää olevan mielisairas murhaaja, jonka henkilöllisyydestä poliisilla ei ole aavistustakaan. Jokainen tutkimuksiin kulunut päivä voi merkitä uusia uhreja. Samaan aikaan surmatun tytön isä suistuu kostonhimoiseen raivoon ja aloittaa omat tutkimuksensa... Koskinen joutuu etsimään murhaajaa kilpaa ajan kanssa, niin oman olonsa, kuin perhe-elämänkin kustannuksella."

Juupa juu, tätä kirjaa lukenu moneen eri otteeseen ja aina jäi kesken, kun alkoi kiehtoa joku toinen kirjaston kirja ja paljonhan tässä välissä onkin tullut luettua kirjoja. Hyllyssä tämä opus lojui pitkän aikaa, kun sitten vihdoin sunnuntaina jatkoin tän lukemista ja tänään sain vihdoin luettua loppuun. Ihan hyvä kirja, uskalsin lukea tätä jopa sängyssäkin ennen unen tuloa, mutta kyllä tämä opus saa jäädä ainokaiseksi tältä kirjailijalta. En ala fanittaan Jokista ja Koskista