Tällaisen palapelin aloitin eilen, kun keskiviikkona kylässä ollut veljenpoika 3vee purki tämän. Serkkulikka oli koonnut tän valmiiksi jo, mutta siis eilen otin tän asiakseni koota, kun odottelin limpputaikinan kohoomista päivällä.

Tässä se sit valmiina. Valmistui eilen illalla ysin jälkeen. vaikkei tässä ole kuin 150 palasta, niin kyllä tää teetti työtä mulla

Tein siis eilen taasen piimälimppua. Ekat kun oli melkein paistunut, soitti veljenpoikien äiti, että onko mulla lainata yhtä kananmunaa hänelle, kun hälle iski leipomisinto ja haluis tehä toscakakun. No sanoin, että onhan mulla vielä kolme munaa. Sanoi, että tulee pian hakeen. No, ehdin saada ekat leivät uunista ja toiset uuniin. Paketoin yhden leivän leivinpaperiin ja lähdin viemään niitä muniaja sitä lupaamaani leipää. No, sit hän kaipasi 2 desiä maitoa, ku ohjeessa oli ja Pojukin jo halus maitoa, mutta maito oli loppu. Lähdin hakeen kotootani maitopurkin, 1,5 litrasen. Ihmettelinkin keskiviikkona, että miksi mä ostin kaksi isoo purkkia maitoa, kun edellinenkin maito meinas mennä vanhaksi, joten nyt tuli maito tarpeeseen. Sanoin Pojujen äiteelle, että tässä on pari desiä ja annoin hälle sen puolentoista litran maitopurkin. Hän nauroi ja sanoi, että tuo joskus takasin Onhan se kiva auttaa heitä välillä, mutta ei mulla aina ole kyllä ylimääräisiä ruokia heille viedä. Eikä tää ollut eka kerta, kun hän jotain minulta pyytää. Ajattelinpa, että auttaa sitten joskus minua, ehkä. En ole kyllä häneltä koskaan mitään pyytänyt. Mä ku olen arka pyytämään keneltäkään mitään, ennemmin olen ilman, ku menen nöyristelemään ja anomaan joltain jotain

Tänään on taas -25 mittarissa, joten eipä sitä tarkene lenkillekään lähtee, vaikka mieli tekis. Onneksi ei ole pakollisia menoja tänään minnekään, se on tätä sairaslomalaisen arkea tämä. Eilen suunnittelin, että tänään viskaan matot pihalle ja siivoan, mutta saa nyt nähä sitten.