Ei väsytä, ei vituta, ei ole voimaton olo, ei ole tyhjä olo, ei ällötä, eikä ole pahemmin edes kipeet jäsenet eilisen rääkin jälkeen. Eilen siis tuli päivälle 1 1/2 tuntia liikuntaa, joka on siis meikäläisen mittapuulla todella suuri saavutus!!! Ensin aamusella lenkki ja iltapäivällä vielä jumppa ja jumpassa oli sellainen kuntosalipiiri ja lipuksi venytykset. Eilen illalla saunan jälkeen ajattelin, että tänään olen oikein kunnolla kipeä, mutta ei. Ehkä jossain asennossa siellä täällä tuntuu lievää kipua, mutta ei muuta.

Aamusella ei siis tehnyt yhtään mieli lähteä lenkille, kävin vain postin hakemassa laatikosta. Lunta on tullut yön aikana ihan kivasti, paljon enemmän, kuin tiistaina. Nyt sen oikein huomaa pihastakin. En vain tiedä, miksi ei huvittanut lähteä lenkille, teki vain mieli nopsaan tulla sisälle lämpimään. Aurinkokin yrittää pilvien raosta pilkistellä, joten ihan ois kiva ilma ulkoiluun, mutta ei nappaa. On niin ihmeen pirteä ja kuitenkin niin jotenkin saamaton olotila. Ruokaakin pitäs mennä lämmittämään, jospa se olo siitä paranisi, aamiaiseksi join vain lasin äiteen tekemää mehua aamulääkkeen kera.

Ei mulla nyt oikein asiaa ollut, halusinpa vain kirjoittaa tänne postauksen. Hitsi, pitäs jotain kirjoitelmaakin saada aikaiseksi aiheista: Rakkaus, ruma asia tai koti tai sit sais ympätä kaikki aiheet samaan kirjoitelmaan. Ei ole kyllä mitään kivaa kirjoitusta mielessä. Onhan tässä vielä kolmisen viikkoa aikaa työstää sitä, mutta kivahan se olisi saada kirjoitus valmiiksi, että saisi sitten muokata sitä rauhassa.

No nythän se kirkkaasti paistaa