Nimittäin eilen puoli kasilta illalla soi luuri, katsoin, että tuntematon numero soittaa. Vastasin omalla nimelläni ja sehän oli vain pihinää. Toisessa päässä oli Reissaajamies! Vihdoinkin oikea mies soittaa minulle!!! Hän oli justaan palannut kotiin ja saanut taas minun sähköpostiviestini. Sanoin, että juu mulla on ollut täällä ikävä häntä. Ei me siinä sitten kauaa juteltu, ku mun ääni oli pelkkää pihinää ja reissaajamiehen piti mennä unille, kun oli niin väsynyt 20 tunnin reissusta, reppana. Reissaajamies lupasi soittaa myöhemmin uudelleen. Minä olin onnellinen jo tuostakin pienestä soitosta Puhelun jälkeen mulle tuli itku pelkästä ilosta

Yö meni taas yskiessä, ku ei tuo apteekin yskänlääke auta hillitseen mun yskääni. Olen jo ollut tunnin hereillä ja juonut kuumaa, ensin mukillinen finrexiä, kun korviin sattui taas niin inhottavasti. On tää yskä yhtä helvettiä. Äänikin mulla on poissa. Tänään tulikin viikko, ku tää tauti alkoi.

Tänään on iltapäivällä viimoinen aika mielenterveystoimistolle. Sosiaalihoitaja jää lomalle ja toinen tulee vasta joulukuulla takaisin. Ihan hyvä vaan, ku tulee siihenkin taukoa. Tällä viikolla olis pitänyt soittaa kelalle ja kysyä sitä hakemuksen päätöstä, että milloin tekevät sen, reilu kuukausi jo mennyt. Mites mä sinne oisin voinut soittaa, ku ääni pelkkää pihinää Ei mua haittaa yhtään, että sen päätöksen tulo kestää, sais kestää ens vuoden puolelle saakka.