Tulin reilu tunti sitten kirjoittajaseuran tapaamisesta, olin siellä pitkästä aikaa ja mukavaa oli olla ja nähdä mukavat immeiset.

Eilen oli aika veikee päivä! Oli tän syksyn toiset rehvit. Ei tosin saman ihmisen kanssa, oli vain sama etunimi, kuin sillä mun nuoruudenrakkaudellani, kuinka yllättävää! Olen tänä vuonna törmännyt tämän nimisiin miehiin yllättävän usein! Mistähän mahtaa moinen johtua??? No, sätissä kohdattiin, annoin numeron ja mies soitti ja pyyti rehveille puoliväliin. No, ei muuta ku valmistautuun ja tankkaamaan auto. Mies soitteli mulle vähän väliä, kai varmisteli, että olen tosiaankin menossa tapaamiseen. Ajatella, puhuin luurissa, kun ajoin autoa. Hyi mua!!!! No sitten siinä kävi niin, että olimme tulleet toisiamme vastaan ja jouduin kääntyyn takaste ja käännyin vielä ihan vastakkaiselle tielle, kuin minne mun ois pitänyt kääntyä. Olin niin hermona kohtaamisesta. No, näimme sitten eräässä tienhaarassa. Nämä ei siis olleet mitkään kahvittelurehvit, vaan astetta rohkeammat! Kysyin mieheltä, että onko hän nyt varmasti tosissaan asiasta ja hän vaan sanoi, että kerranhan täällä eletään Mies oli komea ja minua vain vuoden nuorempi. Enempää en yksityiskohtia kerro tapaamisesta, mutta poskeni saa vieläkin hennon punaisen sävyn kohtaamista muistellessani ja varsinkin sitä autoon palaamista, voi hävetyksen hävetys! Mulla meinas oikeesti happi loppua! hih hih. Mies vaan huikkasi lähtiessään, että laittaa illalla töistä meiliä. No, kuinka yllättävää, en ole vielä tähänkään hetkeen mennessä kuullut miehestä mitään! Se oli vain yksi kohtaaminen, eikä siitä sen  enempää.

Yöllä, olin jo nukkumassa, kun luurini piippasi viestiä puolituntemattomasta numerosta. Olin niin unenpöpperössä, että en alkanut pähkäileen, kuka hän oli. Vastasin kuitenkin viestiin vähä siihen tyyliin, että kelläs nyt on asiaa. No, sehän oli saman pitäjän kolli, joka viesteili parin päivän hiljaisuuden jälkeen. Viikolla oli yrittänyt useasti laittaa mun luuriin kuvaansa ja se ei koskaan tullut perille, niin hiljeni silloin. Nyt sitten kyseli, että mitä teen? Yleensä yöllä nukutaan. Siitähän virisi sitten melko pitkä tekstarikeskustelu, vajaat 30 viestiä yön aikana. Kauheeta, mitä se tekee luurilaskulle No, tiedämpähän nyt miehestä hiukan enemmän. Tänäänkin päivällä häneltä tuli muutamat viestit ja yritti taas laittaa kuvaa mulle, mutta ei vaan tule mun luuriin asti. En tiiä, missä mättää Tuossa iltasella ku tulin kotiin, niin laitoin hälle viestin, mutta mitään vastausta ei ole kuulunut. Olkoon sitten omissa oloissaan perkele! Minä en ymmärrä miehiä!

Viikolla laitoin goodbyet mesestä kolmelle miehelle  ja tänään sen tein luurissa sille Nuorelle Kollille, hän asuu ihan liian kaukana, joten ei ole mitään järkeä jatkaa juttua. Haluan Oikean MIehen, jota Rakastaa ja jolta saada Rakkautta. Nyt ois siis kohteena tämä saman pitäjän nuorehko kolli, on mua viis vuotta nuorempi ja vihjasin tänään, että viikolla tavattaisiin. Saa nähä, tuleeko enää mitään.

Tällaista soutua tällä kertaa.