Elämäni on jotenkin yksitoikkoista.

Tänään en jaksanut lähteä lenkille, kun sain aamusta hiukan surullisia uutisia soittajamieheltä. Hänen eräs kaverinsa oli tappanut itsensä  Mies oli aiemmin keväällä saanut aivoverenvuodon ja osittain halvaantunut tämän takia. He olivat suunnitelleet uuden bändin kokoamista ennen tuota ikävää tapahtumaa. Ihan kyyneleet silmissä luin soittajamiehen aamuista meiliä

Äsken, päikkäreiltä herättyäni käväsin sätissä ja soittajamies oli siellä kanssa, tuli hetimiten juttusilleni, näinollen pelasti minut sieltä hih hih. Sit hän soittikin minulle pitkästä aikaa. Juteltiin siinä mukavia hetki Nyt minusta taas tuntuu siltä, että olen ihastunut häneen. Olisi niin ihanaa saada oikealta mieheltä hellyyttä, kun ei tuon KKMiehen kanssa jutusta tunnu tulevan mitään.

Mee terassille kirjan pariin, saanpahan miehet pois hetkeksi mielestäni. Heippa!