Eilen illalla moikkasin vihdoin KKMiestä mesessä omasta aloitteestani ja jonkin aikaa juteltiin. En ymmärrä itseäni, kun eilenkin aloin vihjata hänelle, että lähteekö hän baariin kenties naisia katselemaan, vai tyytyykö katsomaan lätkämatsia kotonaan. Siis huomaan, että olen tehnyt tätä aiemminkin miehille, joihin olen ihastunut, eli kyselen, että lähtevätkö he kenties baariin naisiin? Enhän mä nyt missään nimessä halua, että mies, johon olen korviani myöten ihastunut, menisi nyt katselemaan muita naisia. Siis se on toisaalta vittuilua ja toisaalta vihjailua ja toisaalta haluan vain tietää, että kuinka paljon mies on kiinnostunut minusta. Mä olen niin hiton epävarma itsestäni ja viehätysvoimastani. Ja taas mua itkettää Hiton Brooke-syndrooma!!! Mulla on vain niin kauhean kova ikävä KKMiestä taas. Haluaisin jo vihdoinkin päästä tuntemaan hänet lähelläni, päästä halaamaan Ei ihmisen pitäisi olla näin lätkiintynyt mieheen. On liian kova ikävä