No niin. Pahin hölmistys mennyt ohitse. Olemme sitten facebook-kamuja tämän entisen ihastuksen kanssa. Perjantaina ne muutamat viestit vaihdeltiin ja kuvat katsoin. Päätin, etten kyllä ihastu häneen enää toistamiseen. Kerta riitti.

Eilen illalla tuli taas itkettyä oikein kunnolla. Muistelin sitä aikaa, kun olin parikymppinen ja rakastunut itseäni reilu 10 vuotta vanhempaan yksinhuoltajaisukkiin. Tuli siis tämän poika mieleen, joka nyt on siis parikymppinen jo. Ihan niinkuin olisi kauhean suuri kaipauksen aalto hulvahtanut ylitseni, kun muistelin tämän pojan kanssa viettämiäni hetkiä. Olin hetken aikaa äiti hänelle. Taas tuo muisto saa minut surulliseksi En haluaisi muistella näitä menneitä suhteita. Haluaisin suunnata ajatukseni tulevaan.

Lopuksi eilisiltana tuli meseteltyä ja camiteltua Karhean Komean Miehen kanssa ja surullisuus mielessäni muuttui kuplivaksi iloksi. Hän sanoi minua kauniiksi ja että haluaa viereeni ja haluaa suudella kanssani

Tänään sitten tuli meseteltyä keväisen ihastuksen kanssa pitkästä aikaa, sen miehen, jolla on vauvakuume. Nyt tosin mies ei maininnut mitään asiasta, ihme ja kumma. Hän tuntui jopa tavalliselta mieheltä!

Miksi minulla on kolme ihastusta??? Miksi ei ole vain yhtä ihanaa miestä, jota kaipailla ja ihailla??? On Komea Mies, joka juttelee aina silloin tällöin mesessä. On Karhean Komea Mies ja sitten tämä Vauvakuumeinen Mies. Kaikki tavallaan ovat viehättäviä persoonia omilla tavoillaan. Miten voisin tehdä päätöksen???