Että mua voi vituttaa heti aamusta. Heräsin jo viideltä, eikä uneta siis pätkääkään, vaikka illalla päätin, että nukun het puoleen päivään. Kattelin jo sinkkuelämän viidennen kauden ekan dvd-levyn jaksot. No, eihän siinä ollut kuin neljä jaksoa. Hetken aikaa ne vei ajatukset kivoille raiteille, mutta nyt taas kypsyttää niin helkutisti. Ulkonakin on vielä hämärää, ettei ole tullut vielä verhoja avattua. Saa nähä, kuinka paljon on tullut lunta. Onneksi ei ole pakollista menoa minnekään. Miten mä pääsen tästä vihaisesta olostani eroon???? No joo, ehkä se on noiden menkkojen syy, että olo on näin piukee, mutta kyllä mun mieltäni renklaa tuo eilinen koulusta eroominenkin. Taas olen epäonnistunut  Vajaan vuoden jaksoin opiskella aikuislukiossa ja siitäkin puoli vuotta tuhraantui, kun yksi kurssi ei mennyt läpi kolmesta yrityksestä huolimatta. Vittu, että mä olen epäonnistuja!!!! Oikee paskapää!!! Mä en jaksa enää ees itkee.

Mun pitäs ottaa tämä aika nyt uudistumisen kannalta. Työkkäriinkin on aika vasta maaliskuun alussa, eli mulla on kuukausi aikaa lepuuttaa itseäni. Tulisi vain hyvät ulkoilusäät, että pääsisi vihdoinkin lenkillekin. En edes muista, milloin olisin käynyt lenkillä, kun niin pitkään on ollut ikäviä pakkasia, että hyvä kun postilaatikolla on tarennut käydä ja pikapikaa autolla kaupassa. Ihan paskaa mun elämäni on, en yhtään ihmettele, vaikka mulla ei miestä olekaan.

Eilen meinasin sortua taas sättäileen ja tänäänkin teki mieli mennä lojuun sättiin. Että mua oksettaa, kuinka huono itsekuri mulla on. No, onneksi karkkilakko on sentään kestänyt jo yli kuukauden. Helppoa sekään ei ole ollut. Mut kaikki loppuu aikanaan, ehkä tää karkkilakkokin.