Taas tuli alkuun mesessä se pieni sana Moi ja sitten mies katosi mesestä. Pysyttelin linjoilla ja niinhän hän jotain tunnin kuluttua tuli takaisin meseen ja alkoi suorastaan vittuilla mulle. No, minähän annatin samalla mitalla takaisin ja häivyin mesestä ja koko koneelta, kun alkoi niin ottaa kupoliin koko juttu.

Olin jonkin aikaa sohvalla pötkötellyt  ja ajatellut asioita, niin luuri piippaili viestiä. Se oli häneltä ja pyyti minua takaisin meseen. Taas tuli vittuiltua hänelle ja hän annatti tulla minulle. Jotain siinä välissä tapahtui ja sai minut lauhtumaan. Taas pyyti mua meseen ja sanoin, että en tule nyt koneelle, että pitää haaveilla tulevasta miehestä. Häneltä tuli, että Eli minusta Kysyin, että haluaako hän sen paikan? Hän vastasi, että Kyllähän olen jo pitkään halunnu. Mulla tuli kyyneleet silmiin ja käperryin sohvalla tiiviimmästi selkänojaa vasten ja aloin itkeä oikein kunnolla En osannut laittaa mitään hänelle takaisin, vaan pysyttelin hiljaa, tai siis luurini pysytteli hiljaa. Sitten hetken kuluttua hän pyyti uudelleen meseen ja tulinhan mä koneelle.

Ehdin jonkin aikaa olla mesessä, en tullut siis nettiin saakka. Mietin, että laitanko hänelle viestin, mutta hän kysyi, että mitä minulla on mielessä? Laitoin, että tuleva mieheni, että se on tämän loppupäivän aihe. Hän kysyi, että onko se hän? En vastannut, vaan kysyin, että mitä hänellä on mielessä? Enää emme vittuilleet toisillemme, onneksi. Ehkä päivän kiintiö oli jo täynnä.

Nyt on vain sydämessä ihana tunne ja ajatuksissa Komea Mies...Tai siis se tuleva mieheni